Täysjyvä yllättää: suomalaiset eivät tunne täysjyvän ympäristöhyötyjä eivätkä kaikkia terveysvaikutuksia

Täysjyvän vähäinen saanti aiheuttaa eniten terveiden elinvuosien menetystä

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat lisäämään täysjyvän saantia sekä oman että ympäristön terveyden edistämiseksi¹. Vaasanin kyselytutkimuksen² mukaan suomalaiset eivät ole kovin tietoisia täysjyvän ympäristöhyödyistä. Vaikka suurin osa täysjyvän terveyshyödyistä on tiedossa, on täysjyvän riittävän saannin vaikutus terveiden elinvuosien määrään monelle hämärän peitossa.

Täysjyvän suosiminen on helppo tapa edistää sekä omaa että ympäristön terveyttä, sillä täysjyvätuotteissa käytetään koko viljan jyvä ja kaikki sen sisältämät ravinteet. Täysjyvää käytettäessä viljelymaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja korjatusta sadosta saadaan mahdollisimman paljon ruokaa. Vaasanin tuoreen täysjyväkyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista (50 %) on kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä, että täysjyväleipä on hyvä valinta ympäristön kannalta.

”Suomessa tiedetään paljon kuidusta ja sen terveyshyödyt tunnetaan hyvin, mutta täysjyvän hienous on vielä hieman piilossa. Tuoreen kyselymme mukaan monikaan ei tunnista täysjyvän tuplahyötyä, eli että valitsemalla täysjyvää voi pitää huolta sekä itsestään että ympäristöstä”, Vaasanin viestintäpäällikkö Anni Pyykkö summaa.

Kyselytulokset kertovat suomalaisten tietävän, että täysjyvässä on paljon kuitua (90 % vastaajista) sekä vitamiineja ja hivenaineita (66 %), mutta vain kolmasosa (29 %) vastaajista osasi kertoa, että täysjyvästä saa myös runsaasti proteiinia. Viljatuotteet ovat tärkeä proteiinin lähde, ja suomalaiset saavat jopa reilun viidenneksen (22 prosenttia) kaikesta ruokavalionsa proteiinista vilja- ja leivontatuotteista³.

Täysjyvä on hyvän omantunnon ruokaa

Vaasanin täysjyväkyselyssä 39 % vastaajista kertoi, että ruuan terveyshyödyt vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä he syövät. Oman terveyden ohella ympäristöstä huolehtiminen kiinnostaa, sillä lähes yhtä moni (31 %) kertoi ruuan ympäristövaikutusten vaikuttavan merkittävästi ruokavalintoihin. Molemmissa ryhmissä korostuivat naisvastaajat sekä ikääntyneemmät vastaajat.

”Nykyinen maailmantila kohdistaa paljon paineita ruokavalintoihin, ja usein voi olla vaikea tunnistaa, millaisia muutoksia jokaisen meistä tulisi tehdä. Paineista syntyy helposti ahdistusta tai turhautumista, vaikka ruuan ja syömisen pitäisi olla iloinen asia. Siksi haluamme nostaa esiin hyvän omantunnon helppoja vaihtoehtoja, kuten täysjyvän”, Pyykkö jatkaa.

Täysjyvän vähäinen saanti aiheuttaa eniten terveiden elinvuosien menetystä

Kysyttäessä olisivatko vastaajat valmiita muuttamaan ruokavaliotaan ympäristön hyväksi, myöntävästi vastasi 39 prosenttia vastaajista. Oma terveys motivoi enemmän, sillä jopa 62 % suomalaisista olisi valmiita muuttamaan ruokavaliotaan saadakseen lisää terveitä elinvuosia. Tietoisuus terveiden elinvuosien määrään eniten vaikuttavista tekijöistä on kyselyn mukaan kuitenkin vähäistä.

Vaikka täysjyvän terveyshyödyt ovat ravinnesisällön osalta hyvin tiedossa, ei täysjyvän riittävän saannin merkitystä vielä hahmoteta. Vähäinen täysjyväviljan saanti aiheuttaa ruokavaliotekijöistä eniten terveiden elinvuosien menetystä maailmanlaajuisesti⁴. Kolme merkittävintä terveiden elinvuosien menetyksiin johtavaa ruokavaliotekijää ovat vähäinen täysjyväviljan syönti (20 %), liiallinen suolan saanti (17 %) ja vähäinen hedelmien syönti (16 %).

Kun vastaajilta kysyttiin, millaisella ruokavaliolla heidän arvionsa mukaan voi menettää eniten terveitä elinvuosia, arvioitiin täysjyvän vähäisen saannin roolia voimakkaasti alakanttiin. Ylivoimaisesti eniten veikattiin liikaa suolaa sisältävää ruokavaliota (73 % äänistä) tai liikaa sokeria sisältävää ruokavaliota (67 %). Vähäinen täysjyvän saanti keräsi vain 4 prosenttia äänistä.

Viisi viipaletta täysjyväleipää täyttää päivän täysjyvätarpeen

Täysjyvävilja kuuluu olennaisena osana tuoreimpiin ravitsemussuosituksiin ja planetaariseen ruokavalioon, joka edistää sekä ihmisen että planeetan terveyttä. Uusien Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan täysjyvää suositellaan syötävän vähintään 90 grammaa päivässä. Suositusten mukaan täysjyväviljan käytön lisäämistä puoltavat sen vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Päivän täysjyväannoksen saa kasaan suhteellisen helposti: esimerkiksi yhdessä viipaleessa 100 % täysjyväkauraleipää on noin 18 g täysjyvää, eli päivän täysjyväsaannin suositus täyttyisi 5 viipaleella.

1. ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/
2. IRO Research Oy, Vaasan Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus 06/2023, n=1000
3. THL:n Finravinto 2017 -tutkimusraportti: fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
4. Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2019, com/article/S0140-6736(19)30041-8/fulltext#