Kun ruoka kallistuu, ruokahävikkiä torjutaan tehokkaammin

Vaasanin tuoreessa, neljättä kertaa toteutetussa ruokahävikkikyselyssä yli kolmannes vastaajista (37 %) kertoi, että ruuan kohonneet hinnat ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, miten he suhtautuvat ruokahävikkiin ja ovat saaneet heidät ehkäisemään hävikkiä tehokkaammin.¹ Tiukassa taloustilanteessa ruokahävikin torjunta nähdään paitsi ympäristötekona, myös keinona säästää omissa elinkustannuksissa. Hävikkisovellus ResQ:n avulla kuluttajat ovat pelastaneet Vaasan leipomomyymälöistä jo yli 330 000 leipäpussia hävikiltä.

Yhä kiristyvän taloustilanteen ja ilmastonmuutoksen keskellä ruokahävikin torjunta on entistä tärkeämpää. Konkreettisimmin ruokahävikin arvo tuntuu omassa taloudessa: Suomessa nelihenkisellä perheellä menee ruokahävikin mukana rahaa roskiin noin 500 euroa vuodessa.² Vaasan Oy:n hävikkikyselyssä suurin muutos asenteissa hävikkiä kohtaan olikin tapahtunut lapsiperheissä, joiden edustajista lähes puolet (46 %) kertoo torjuvansa hävikkiä aiempaa aktiivisemmin. Yli puolet kaikista kyselyn vastaajista (55 %) on yhtä mieltä siitä, että ruokahävikki on ympäristöongelma, mutta niiden vastaajien joukossa, jotka haluavat vähentää taloutensa ruokahävikkiä (63 %), selkein motivaatio ruokahävikin vähentämiselle on se, ettei ruokaostoksiin käytetyn rahan haluta menevän hukkaan (78 %).

Kyselyn tulosten mukaan ruuan roskiin heittäminen kotitalouksissa on selvästi vähentynyt viime vuosina. Viime vuonna vajaa kolmannes (31 %) kertoi heittävänsä ruokaa roskiin vähintään viikoittain, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 38 %, ja vuonna 2019 jopa 45 %. Leipä on yksi yleisimpiä roskiin päätyviä ruokia niin kaupassa kuin kotonakin, mutta tehokkaamman hävikintorjunnan trendi näkyy leivässäkin: vuonna 2022 enää 14 prosenttia ilmoitti heittävänsä leipää roskiin vähintään viikoittain, kun vuonna 2020 samaa sanoi 16 % ja vuonna 2019 vielä 20 %. Parhaita keinoja hävikin torjuntaan olivat viime vuosien tapaan ostosten suunnittelu ja pakastimen hyödyntäminen.

”Kyselytutkimuksessa saadaan selville vastaajien oma arvio tuottamastaan hävikistä, eli vaikka mukana ei ole tiukkaa numeerista dataa, tulokset kertovat ihmisten asenteista ruokahävikkiä kohtaan. Tässä tapauksessa tuloksista näkyy selkeä pyrkimys vähentää kotona syntyvää ruokahävikkiä. Nykyisessä taloustilanteessa moni meistä tuskailee kohonneiden elinkustannusten kanssa, ja rahansäästö on tehokas motivaattori”, toteaa  liiketoimintajohtaja Minna Cousins.

Vaasanin ja ResQ:n avulla kuluttajat ovat pelastaneet jo yli 330 000 leipäpussia hävikiltä

Tuoreet kyselytutkimukset näkyvät myös käytännössä. Vaasan ja ResQ ovat jo kolmen vuoden ajan tarjonneet kuluttajille hävikkileipäkasseja, joita voi ostaa ResQ-sovelluksesta ja noutaa Vaasanin omista myymälöistä 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. ResQ-sovelluksen kautta ostettavat leipäkassit täytetään leipäpusseilla, jotka muuten menisivät hävikkiin. Vuoden 2022 loppuun mennessä erikokoisia leipäkasseja oli ostettu jo lähes 50 000 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että kolmessa vuodessa on pelastettu hävikiltä huikeat 333 000 pussillista leipää. Myyntiin tarjottavista leipäkasseista kaupaksi menee yli 90 prosenttia.

“Vaasan leipomomyymälöiden ResQ-kassit ovat yksi suosituimmista ResQ-tuotteista, ja asiakkaat antavat niistä lähes pelkästään positiivista palautetta. ResQ:n kautta on pelastettu pian jo 10 miljoonaa annosta hävikkiruokaa ja Vaasanilla on ollut tärkeä rooli tämän virstanpylvään saavuttamisessa”, kertoo myyntipäällikkö Venla Wiik ResQ Clubilta.

”ResQ:n kautta myytävillä leipäkasseilla voimme sekä pienentää leipomoissamme syntyviä hävikkimääriä että tarjota kuluttajille edullisempaa leipää. Kotihävikin pienentämisessä leipä on kiitollinen ruoka-aines, sillä siitä voi loihtia herkkuja vielä vähän kuivahtaneenakin, ja se kestää hyvin pakastamista”, Minna Cousins kiittelee.

1. IRO Research Oy, Vaasan Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukset 12/2022, n=1000, 3/2020, n=1000 ja 1/2019, n=1000.
2. saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa