Kaura on pop – mutta miksi?

24.1.2018

Kaura oli viime vuonna suosittu niin mediassa kuin suomalaisten lautasella. Kauran muutamia vuosia sitten alkanut nousukausi sai piristysruiskeen nyhtökaurabuumista, joka liittyy eettisen ja ekologisen kuluttamisen trendiin. Kauraisen vuoden muita menestyjiä olivat esimerkiksi kauraleivät, joiden valikoima on monipuolistunut ja kuluttajien kiinnostus niitä kohtaan kasvanut.

Keskon julkaiseman ruokatrendiraportin mukaan kuluttajat hakevat nyt kotimaisia vaihtoehtoja. Hyvinvointitrendi vahvistuu entisestään. Siihen kuuluu muun muassa fleksaus eli joustava tapa korvata osa lihasta kasvisruoalla. Kiinnostus vatsan, suoliston, aivojen ja sydämen hyvinvointia kohtaan on myös lisääntynyt. Arkena halutaan nopeasti valmistuvaa, hyvää ja terveellistä ruokaa, ja toisaalta välillä hifistellään omassa keittiössä huippuravintolan veroista ruokaa. Uudet maut, raaka-aineet ja niiden kokeilu yhdessä kavereiden kanssa kokkaillen ja kokemuksia vaihdellen kiinnostavat. Samalla halutaan olla tiedostavia kuluttajia, vähentää ruokahävikkiä ja valita lähellä tai eettisemmin tuotettuja elintarvikkeita.

Kaura on trendikästä!

Kun tarkastelee ruokatrendejä, huomaa, että kaura istuu valtaosaan hämmästyttävän hyvin! Kauraleipiemme kaura on aina kotimaista, ja kauralla voi helliä vatsan ja sydämen terveyttä sen sisältämän kuidun ansiosta. Lisäksi se on kotimaisista viljoistamme proteiinipitoisin. Gluteenittomana viljana kaura sopii myös monelle keliaakikolle, jos se on niin sanottua puhdasta kauraa. Kaurapuuro ja kauravoileipä ovat nopeita ja terveellisiä vaihtoehtoja aamiaiselle ja välipalalle. Suomessa kaura on kaikille tuttua, mutta kun siirrytään vain muutama sata kilometriä etelään, kaura on lähinnä eläinten rehua ja hyvinkin eksoottinen raaka-aine leivässä. Valtaosa Suomessakin viljellystä kaurasta käytetään edelleen eläinten rehuna, joten kotimaisella elintarviketeollisuudella on tässä hieno mahdollisuus!

Lempeästä ja hellivästä, kaikille hyvää tekevästä kaurasta voisi ottaa oppia myös alkuvuoden elämäntapamuutosaikeisiin. Kieltäydy ehdottomasta herkkulakosta ja aamuaerobisesta tyhjällä vatsalla, ja toivota elämään tervetulleeksi riittävä uni, pienet muutokset ja kehopositiivisuus!

Tiedätkö, paljonko kauraleivässäsi on kauraa?

Oman selvityksemme mukaan 24 prosenttia suomalaisista ei osaa sanoa, paljonko kauraleivässä on kauraa. Yli puolet (52 %) suomalaisista olettaa kauraleivän kaurapitoisuuden olevan vähintään 50 prosenttia. Mielestämme jokaisella on oikeus tietää, mitä syö. Siksi me Vaasanilla ilmoitamme vastedes kaikkien kauraleipiemme kaurapitoisuuden selkeästi leipäpakkauksiemme etupuolella.

Paljon on vielä varaa monipuolistaa ja lisätä kauran käyttöä, ennen kuin olemme lähellekään vehnän kulutuslukuja. Vuonna 2016 kauraa käytettiin 6,4 kg henkeä kohti ja vehnää seitsemisen kertaa enemmän eli 44,7 kg/hlö/vuosi 2016. Iloksemme kuitenkin myös nuoret ovat löytäneet kauran. Ei siis ihme, että kauran suosion ennustetaan jatkuvan tänäkin vuonna.

Jatkukoon kaurabuumi vielä pitkään!

Lähteet:
http://www.k-ruoka.fi/globalassets/k-ruoka/k-kaupassa/artikkelit/k-ruokatrendit_161121_final.pdf
http://stat.luke.fi/ravintotase
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/yli-viidennes-suomalaisista-nuorista-on-lis%C3%A4nnyt-kauran-sy%C3%B6nti%C3%A4-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-1.172308
IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa huhti-toukokuussa 2017, N=1 000.

Marika Lyly
Ravitsemusasiantuntija, tutkimuspäällikkö