Kotimainen ruis tulee sopimusviljelijöiltä

Varsinaissuomalaisella maatilalla on maalaisidylli kohdallaan. Aurinko paistaa, ruis heilimöi ja kolme poikaa kirmailee ruispellossa. Riku ja Marjut Olli ovat Mynämäellä sijaitsevan tilan viides maanviljelijäsukupolvi, ja tila on ollut Rikun perheen huomassa vuodesta 2008. Hän on yksi Raisioagron sopimusviljelijöistä, joka viljelee ruista Vaasan Ruispaloihin.

Sopimusviljelijä Riku Olli vastaa siitä, että Vaasan Ruispaloihin saadaan sataprosenttisesti kotimaista ruista

Riku Olli viljelee Honkalan tilalla nyt neljättä vuotta ruista, jota kasvaa tänä vuonna noin 40 hehtaarin peltoalalla. Ruis onkin tänä kesänä tilan tärkein viljelykasvi, mutta pelloilla kasvaa myös sokerijuurikasta, härkäpapua, kauraa ja syysvehnää. Vaikka ruis on oikukas viljeltävä, Riku Ollia innostaa kotimaisen rukiin aito kysyntä sekä suuri satopotentiaali.

– Rukiin viljely on haastavaa, sillä syyskylvöisenä se on herkkä talven säävaihteluille. Varsinais-Suomen vähälumiset talvet, jolloin lämpötila sahaa nollan ylä- ja alapuolella, ovat rukiille uhka, ja huono talvi voi pilata koko sadon. Siksi sitoutuminen viljelyyn vaatii ennen kaikkea suomalaisten leivänsyöjien ja leipomoteollisuuden sitoutumista kotimaiseen raaka-aineeseen, Riku Olli pohtii.

Rukiin viljely on vaatinut opettelua myös Ollien tilalla. Ensimmäisenä vuonna sato meni kokonaan pilalle kahukärpästen takia, kun toukat vahingoittivat oraat jo syksyllä ennen talven tuloa. Toisena ja kolmantena vuonna rukiin keskisato ylsikin jo 6 000–7 000 kilon hehtaaritasolle, joka on varsin hyvä tulos.

– Sopimusviljelijälle rukiin viljely on kannattavampaa ja hintariski on hallittu. Uudet hybridilajikkeet tuovat parempaa viljelyvarmuutta, sillä ne on jalostettu paitsi satoisammiksi, myös kestämään paremmin talven vaihtelevia säitä. Säälle emme tietenkään voi mitään, mutta se, mitä voimme tehdä onnistumisen eteen, on pellon kasvukunnosta huolehtiminen ja lohkon valinta, sillä kaikki pellot eivät sovi rukiin viljelyyn. Keväällä kuivuus voi verottaa satoa, mutta varsinaissuomalaiset, saviset pellot säilyttävät paremmin kosteuden eikä kuivuus ole niin suuri ongelma”, Riku Olli luonnehtii.

Mikä sai Riku Ollin ryhtymään juuri Vaasan Ruispalojen viljelijäksi?

– Totta kai yrittäjälle tärkeintä on kannattavuus. Sopimusviljely tuo rukiin viljelyyn jatkuvuutta ja myös taloudellista turvaa. Ruis on hyvä elintarvikevilja, koska laaturiskiä ei ole, sillä leipomoissa tarvitaan kaikenlaista ruista. Tietenkin on myös hienoa saada olla mukana tekemässä Suomen ostetuinta leipää – aivan alusta alkaen, Riku Olli summaa.