Leipomoiden ympäristövaikutukset
Vaasanilla on Suomessa neljä omaa leipomoa: Vantaalla, Kiimingissä, Kuusankoskella ja Vammalassa. Olemme vähentäneet kotimaan leipomoiden hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi tehostamalla tuotantoa, keskittämällä leipomoverkostoa, hankkimalla uusiutuvaa sähköä sekä parantamalla energiatehokkuutta. Kaikkiin Vaasan-leipomoihin hankitaan sähköä uusiutuvista energialähteistä, ja lisäksi tuotannossa pyritään hyödyntämään leivonnasta vapautuva lämpö.
Leipomoiden tarvitsema energia tuotetaan pääosin sähköllä ja nestekaasulla. Ensimmäinen sähköinen linjamme, Viljatar, otettiin käyttöön Vantaan leipomossa syksyllä 2022 ja keväällä 2025 sähköistimme toisen aiemmin kaasukäyttöisen leivontalinjan. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää tuotantolinjojen sähköistäminen sitä mukaa kun nykyiset linjastot alkavat tulla käyttöikänsä päähän.
Tavoitteena arvoketjun nettonollapäästöt vuonna 2050
Olemme sitoutuneet Lantmännenin konsernitasoisiin päästövähennystavoitteisiin ja Lantmännen Unibaken tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin.
Kohti tieteeseen perustuvia päästövähennyksiä
Vaasan on sitoutunut tekemään oman osansa ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Kesällä 2025 Science Based Targets Initiative hyväksyi Lantmännen Unibaken seuraavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet:
- Oman toiminnan energialiitännäisiä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä vähennetään 50 % vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna.
- Arvoketjun scope 3 -päästöt: energian ja teollisuuden päästöt −27,5 % ja maankäytön ja maankäytön muutosten päästöt −33,3 %
- Pitkän tähtäimen tavoitteena on arvoketjun nettonollapäästöt vuonna 2050, jolloin energian ja teollisuuden päästövähennys tulisi olla 90 % ja maankäytön ja maankäytön muutosten päästöt −72 %. Jäljelle jäävät päästöt voidaan kompensoida esimerkiksi hiilenpoiston keinoin
Ilmastotavoitteiden lisäksi selvitämme, mitkä olisivat toimintamme kannalta olennaiset mittarit ja tavoitteet luontotyömme tueksi.
Parhaimmillaan ilmasto- ja luontotavoitteet tukevat toisiaan – esimerkiksi viljan satoisuutta ja viljelyn tehokkuutta parantavat toimenpiteet tehostavat maankäyttöä, ehkäisevät ravinnevalumia vesistöihin ja voivat vapauttaa peltopinta-alaa takaisin luonnolle. Syntyvän leipähävikin hyödyntäminen biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotannossa voi vähentää fossiiliperäisten polttoaineiden ja lannoitteiden tarvetta.
Leipähävikin hallinta ja hyödyntäminen
Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, on ruoka tuotettu turhaan, ja se on silloin kuormittanut ympäristöä tarpeettomasti. Suurena leipomona kannamme suuren vastuun. Meille hävikinhallinnassa on kyse ruoan ja koko toimitusketjun resurssien ja työn arvostamisesta sekä ympäristön vaalimisesta. Pyrimme estämään hävikin syntyä erityisesti leipomoissamme, mutta myös kaupoissa ja kotitalouksissa.
Sen lisäksi että itse tuotantoprosessissa syntyy jonkin verran tuotantohävikkiä, tuoreleivän tuotannossa hävikkiä on perinteisesti pitänyt yllä ennustamisen vaikeus: Tuoretta pakattua leipää leivotaan lähes tauotta, ja aikataulusyistä leivottavat määrät päätetään ennen kuin kauppojen seuraavan päivän tilaukset tulevat sisään. Leipomoissa syntyy väistämättä jonkin verran niin kutsuttua ylileivontaa, jos kauppojen tilaukset eivät vastaakaan tuotannon suunnittelussa käytettyä ennustetta.
Onnistumisia hävikin hallinnassa
Vaasan on jo pitkään tehnyt töitä tuotannossa syntyvän hävikin pienentämiseksi. Tärkeimmät hävikintorjuntakeinot tuotannossa ovat myynnin ennustustarkkuus, henkilöstön kouluttaminen, hävikkiprojektit prosessipoikkeamien tunnistamiseksi sekä tuotannon tekniset investoinnit. Vuonna 2023 mullistimme tuoreleipien toimitusmallin tuotekehityksen edistysaskelien ansiosta. Nyt Vaasan-leipiä toimitetaan kauppoihin myös leivontapäivän jälkeisenä päivänä. Uusi toimitustapa leikkasi valmiiden tuotteiden hävikistä vuositasolla jopa kolmanneksen pois.
Ylijäänyt leipä hyödynnetään
Lahjoitamme tilauksista ylijäänyttä leipää ruoka-aputoimijoille ja toimitamme osan Lantmännen-konsernin Agro Recycling -kierrätyslaitokselle Kotkaan. Elintarvikejätteen kierrätyslaitoksessa leipäjäte prosessoidaan ja sen jälkeen toimitetaan Ruotsin Norrköpingiin Lantmännenin biojalostamoon, jossa siitä valmistetaan muun muassa bioetanolia.
Leipomomyymälöistä voi pelastaa edullista leipää
Vaasan-leipomomyymälät ovat myös mukana ResQ Clubissa, jonka hävikkiruokasovelluksesta kuluttajat voivat ostaa hävikkileipäkasseja ja noutaa ne leipomomyymälästä.
Kuljetukset
Tuoretta Vaasan-leipää kuljetetaan kauppoihin ympäri Suomea kuutena päivänä viikossa, ja siksi jakelukuljetusten päästöjen vähentäminen on isossa roolissa ilmastotyössämme. Kuljetusten optimointi on tarkkaa puuhaa, sillä oikeiden tuotteiden on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Vaasanilla ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetuksista vastaavat luotetut kumppanit. Kuljetuskilometrien määrä on vähentynyt ajan mittaan noin 18 miljoonasta kilometristä alle 9 miljoonaan kilometriin vuodessa reitityksiä optimoimalla ja yhteiskuljetuksia muiden leipomotoimijoiden kanssa järjestämällä. Yhteiskuljetuksissa samoihin kauppoihin kaikki leipurit voittavat, ja polttoainetta ja päästöjä säästyy yrityskohtaisiin erilliskuljetuksiin verrattuna.
Jakelukalusto kehittyy jatkuvasti. Leipien kuljetustehokkuutta on parannettu hankkimalla 32 metrin pituisia, suuremman kuljetuskapasiteetin HCT (High Capacity Transport) -rekkoja. Useamman rekan käyttövoimaksi on vaihtunut dieselin sijaan vähäpäästöisempi, kotimainen biokaasu. Tulevien vuosien tavoitteena on kasvattaa kaasukäyttöisen kaluston osuutta, jolloin matkat voidaan taittaa vähähiilisellä biokaasulla. Lisäksi reittien optimointia jatketaan edelleen kuljetuskilometrien vähentämiseksi.
Pakkaukset
Leipäpakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuoretta leipää kuivumiselta, rikkoontumiselta ja pilaantumiselta ja näin ehkäistä hävikkiä niin matkalla leipomosta kauppaan kuin kotonakin. Vaikka muovipakkaukset saavat osakseen kritiikkiä, ja globaalisti muovin päätyminen luontoon ja meriin on merkittävä ongelma, muovi on toistaiseksi toimivin pakkausmateriaali suojaamaan tuoretta leipää ruokahävikiltä. Jopa kolmannes tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin, ja turhaan tuotettu ruoka rasittaa ilmastoa ja luontoa tarpeettomasti.
Kotona lajittelu on avain muovin kiertotalouteen
Kannustamme käyttämään muovisen leipäpussin uudelleen. Pussi on tärkeää lajitella kotona muovinkeräykseen, jotta leipäpussien arvokas muoviraaka-aine saadaan käyttöön uusioraaka-aineena. Leipäpussin sulkijat voi lajitella metallin- tai muovinkeräykseen sulkijan materiaalin mukaan.
Lantmännenin Ilmasto & Luonto -viljelyohjelma
Teettämämme hiilijalanjälkilaskelman perusteella Vaasan Ruispalojen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä yli 60 % syntyy alkutuotannossa, etenkin lannoitteiden ja työkoneiden polttoaineen käytöstä. Siksi Vaasan on mukana Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelmassa, jossa pienennetään kotimaisen viljan ilmastovaikutuksia jopa 30 % ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta, yhdessä viljelijöiden kanssa. Ilmasto & Luonto -ohjelmassa toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä pellolla: viljelijät käyttävät työkoneissa biopolttoaineita fossiilisten sijaan ja pelloilla alhaisemman ilmastovaikutuksen lannoitteita. Tärkeässä osassa on myös hiilensidonta maaperään. Pelloille kylvetään viljan lisäksi hiiltä sitovia aluskasveja ja niiden reunoille sijoitetaan pölyttäjiä varten kukkivia vyöhykkeitä sekä jätetään lintuja varten viljelemättömiä alueita.
Ohjelman tavoitteena on varmistaa rukiin, kauran ja vehnän elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa edistämällä entistä kestävämpiä ja kannattavampia viljelytapoja. Viljelijä saa ohjelman mukaisista toimistaan erillisen hintalisän. Vuoden 2025 lopussa Vaasanin kotimaassa käyttämästä viljaraaka-aineesta 45 % oli ohjelman piirissä.
Ilmasto & Luonto -ohjelmaa kehitetään jatkuvasti uusimman tiedon ja tutkimuksen pohjalta. Voit lukea ohjelmasta lisää Lantmännenin sivuilta.
Vesivastuullisuus toteutuu vain yhteistyöllä
Suomessa ruokaketjun alkutuotannon ravinnepäästöt – liiallinen lannoitus, ravinnevalumat ja eläinteollisuuden lanta – vaikuttavat erityisen paljon yhteen vesistöön: Saaristomeren valuma-alueeseen. Rehevöityminen on alueella niin vakava ongelma, että se on EU:n vesibiotooppien luokittelulistalla punaisella. Olemme mukana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ruokaketjujen vesivastuullisuus Saaristomeren valuma-alueella -hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää alueen ravinnekuormitusta yhteistyössä alueen tuottajien kanssa.
