Maailman synty ja Väinämöinen
Alussa ei ole maata eikä taivastakaan – vain alkumeri. Ilmatar, ilman neito, kyllästyy eloonsa ilman tasaisilla tantereilla ja laskeutuu alas meren syleilyyn. Meri tästä innostuu ja tekee neidon raskaaksi. Ilmatar kantaa lastaan kolmekymmentä vuotta. Sotkakin ehtii siinä välissä rakentaa pesän hänen polvelleen ja munia kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Kun munat särkyvät, niistä syntyvät taivas, aurinko, kuu ja maa. Näin maailma saa muotonsa, ja Ilmatar synnyttää sinne vihdoin Väinämöisen – tietäjän iänikuisen.
Kilpalaulanta
Kun maat ja mannut ovat muotoutuneet ja ihmiset löytäneet siellä sijansa, tulee asujien kesken kaikenlaisia kahnauksia. Kerran nuori Joukahainen haastaa mahtavan Väinämöisen kilpalaulantaan. Huonostihan siinä Joukahaiselle käy: vanhan tietäjän sanat ovat niin voimallisia, että suo uhkaa niellä Joukahaisen. Ei auta kuin luvata oma sisar Aino Väinämöiselle. Aino ei kuitenkaan suostu vanhan miehen morsiameksi, vaan pakenee mieluummin mereen ja muuttuu kalaksi. Väinämöinen jää ilman morsianta – eikä hänen naisonnensa myöhemminkään paljon paremmaksi muutu.
Lemminkäinen
Kalevalan vastavoima on kylmä ja mahtava Pohjola, jota hallitsee Pohjan akka Louhi. Uhkarohkea seikkailija Lemminkäinen haaveilee Pohjolan tyttärestä ja lähtee kosioreissulle. Pohjolassa hänet lähetetään monenlaisiin mahdottomiin tehtäviin, kuten metsästämään noiduttua hirveä ja hevosta. Vaikka moni tehtävä onnistuu, lopulta Lemminkäinen surmataan Tuonelan virralla. Lemminkäisen äiti ei kuitenkaan suostu luopumaan pojastaan. Hän haravoi Lemminkäisen palaset virrasta, loihtii poikansa takaisin elämään ja todistaa näin, että äidin rakkaus voittaa jopa kuoleman.
Kuumapäisessä Lemminkäisessä riittää äidillä vahdittavaa vielä pitkään, mutta onpahan hengissä.
Kullervon karja
Kullervo on aikamoinen sankari. Hänen setänsä Untamoinen on riitautunut verisesti Kullervon isän Kalervon kanssa. Murhattuaan veljensä perheen, Untamoinen yrittää pistää päiviltä myös Kullervon. Kullervo ei kuitenkaan suostu heittämään henkeään edes piskuisena sylilapsena. Untamoinen keksiikin myydä Kullervon seppä Ilmariselle orjaksi, että mokomasta päästään. Rauhaa ei saa Kullervo sepänkään luona: erään kerran Ilmarisen vaimo leipoo eväsleipään kiven, kun Kullervo lähtee paimeneen. Kullervon rakas puukko katkeaa kivistä leipää leikatessa, ja pojan mitta tulee täyteen. Kullervo ajaa Ilmarisen lehmät suohon ja kokoaa niiden tilalle uuden karjan susista ja karhuista. Kun hän ohjaa karjan takaisin Ilmarisen kotiin, eläimet surmaavat Ilmarisen vaimon. Kullervo lähtee maailmalle ja päättää omistaa elämänsä kostaakseen Untamoiselle.
Sammon ryöstö
Väinämöinen haaveilee edelleen morsiamesta. Kerran reissuillaan hän ajautuu Pohjolaan. Väinämöinen lupaa Pohjolan valtiattarelle Louhelle ihmeellisen Sammon, jos saa palkkiokseen Louhen tyttären.
Rakentamisurakan Väinämöinen antaa seppä Ilmariselle. Ilmarinen takookin tuota pikaa Sammon: ihmekoneen, joka tekee jauhoja, suolaa ja rahaa. Sampo pidetään visusti Pohjolassa eikä luvattua morsiantakaan kuulu. Pohjolaan syntyy Sammon myötä vaurautta, kun taas Kalevalan kansa jää osattomaksi.
Aikansa tätä epäsuhtaa katseltuaan Kalevalan sankarit kyllästyvät köyhäilyyn ja päättävät ryöstää Sammon itselleen. Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen purjehtivat Pohjolaa kohti, ja matkalla Väinämöinen rakentaa hauen leukaluusta kanteleen. Sillä hän soittaa perillä Pohjolassa Louhen joukot uneen, jotta sankarit saavat ryöstettyä Sammon haltuunsa.
Sammon särkyminen
Pakomatkalla Pohjolasta Lemminkäinen intoutuu lauleskelemaan niin rumasti, että kurki lehahtaa säikähtäen lentoon ja herättää rääkynällään nukkuvan Pohjolan. Louhi huomaa Sammon kadonneen ja manaa merelle sumua ja kauhean merihirviön Iku-Turson. Hirviöstä selvitään, mutta heti perässä saapuvat Pohjolan joukot.
Väinämöinen saa laivan karahtamaan karille, mutta Louhipa muuttaa itsensä kotkaksi ja kantaa sotajoukon kalevalaisten kimppuun. Taistelussa Sampo särkyy ja sen palaset karkaavat veteen. Osa ajautuu Kalevalaan ja tuo sinne onnea ja vaurautta. Kostoksi Sammon ryöstöstä Louhi kuitenkin pian pimentää auringon ja kuun ja lähettää tauteja Kalevalaan. Väinämöinen ja Ilmarinen palauttavat valon ja järjestyksen, mutta maailma on muuttunut. Vanhojen sankarien aika alkaa väistyä, ja Kalevala valmistautui uuteen aikakauteen.
Väinämöisen lähtö
Siveä Marjatta lähtee paimeneen ja puraisee siellä pulleaa puolukkaa. Tästä puraisusta Marjatta tulee raskaaksi. Tämä herättää kotiväessä epäilyksiä, eikä Marjatta saa edes synnyttää kotisaunassa. Metsän mättäälle syntyy lapsi, joka tuo jo pienenä vauvana Kalevalaan uuden uskon ja uuden järjestyksen.
Väinämöinen ymmärtää, että hänen aikansa on ohi. Hän rakentaa vaskisen veneen ja seilaa horisonttia kohti jättäen laulunsa ja kanteleensa kansalle. Väinämöinen lupaa palata, jos häntä vielä tarvitaan.