Leipäviljan laatu ja jäljitettävyys

Leipomoyhtiölle vilja on kaikkein tärkein raaka-aine. Siksi viljan ominaisuuksien lisäksi laatu, jäljitettävyys ja kotimaisuus ovat Vaasanille keskeisimpiä tekijöitä leipäviljan hankinnassa. Näitä kriteereitä Vaasan seuraa tarkasti kaikkien käyttämiensä raaka-aineiden hankintaketjussa.

Kotimaisuus

Vaasan on jo vuosia käyttänyt leivonnassaan sataprosenttisesti suomalaista kauraa ja vehnää, ja vuoden 2017 alusta lähtien myös Vaasanin Suomessa käyttämä ruis on sataprosenttisesti suomalaista. Maanviljelijöiden omistamana yrityksenä ja Suomen suosituimman ruisleivän, Vaasan Ruispalojen, leipojana Vaasanille on tärkeää varmistaa rukiinviljelyn elinvoimaisuus Suomessa, ja kotimaisen rukiin riittävyys myös tulevaisuudessa.

Rukiin osalta Vaasan tekee yhteistyötä Raision myllyn kanssa, joka laatii viljelysopimukset Vaasanin sopimusviljelijöiden kanssa. Näin varmistetaan oikeanlaisen kotimaisen rukiin riittävä saatavuus, sillä Vaasan Ruispalat tarvitsee ominaisuuksiltaan aivan tietynlaista ruista ainutlaatuisen makunsa vuoksi.

Kotimaisesta viljasta Suomessa leivotut leivät on helppo tunnistaa "Hyvää Suomesta"-merkistä.

Jauhojen laatu

Koska leivän ystävälle maku on tärkein, on jauhojen laatu ja ominaisuudet aivan erityisen tärkeässä asemassa. Jokainen myllyltä leipomolle kuljetettu jauhoerä tarkistetaan: jauhoerän mukana tulleet dokumentit käydään huolellisesti läpi ja varmistetaan, että raaka-aineen arvot täyttävät kriteerit, ja että dokumentit vastaavat raaka-aineen ominaisuuksia. Varmuuden vuoksi jokaisesta erästä otetaan vielä näytteitä laadun varmistamiseksi.

Jäljitettävyys

Jäljitettävyys on pitkälti tuoteturvallisuuteen liittyvä asia. Vaasanin käyttämän viljan jäljitettävyys yltää viljelysmaakunnan tasolle. Viljan varastoinnin yhteydessä eri tilojen toimittamat viljat säilötään suuriin viljasiiloihin, joihin voi mahtua jopa tuhansia tonneja viljaa. Yhden peltohehtaarin tuottama ruismäärä vaihtelee noin 4 000–8 000 kilon välillä kauramäärän ollessa noin 4 000 kiloa. Yhteen tuhannen tonnin siiloon uppoaa siis keskimäärin 170 peltohehtaarin viljat. Tästä syystä viljan alkuperä voidaan käytännössä tarkentaa maakunnan tasolle.

Tutustu myös muihin hankintaketjun vaiheisiin

1. Vastuullinen hankinta
2. Vastuullista viljelyä
3. Leipäviljan laatu ja jäljitettävyys
4. Rukiin matka leipomosta kauppaan