Ruis

Ruis on tärkeä osa suomalaista ruokavaliota

Ruisleivällä on keskeinen rooli suomalaisten ruokapöydissä ja leipälaatikoissa. Ruista on syöty Suomessa jo yli 2 500 vuoden ajan. Ruisleipä on lähes jokaisen suomalaisen sydäntä ja suuta lähellä – meillä onkin rukiiseen suorastaan intohimoinen suhde. Me suomalaiset syömme ruisleipää eniten koko maailmassa, jopa 18,6 kiloa asukasta kohden vuodessa (Leipätiedotus, 2016).

Perinteisen hapatetun ruisleivän rinnalle on tuotu uusia tapoja nauttia rukiista: vaaleampi hapattamaton pehmeä ruisleipä ja napostelutuotteet. Uudet tuotteet tarjoavat vaihtoehtoja jokaiseen makuun ja tilanteeseen ja varmistavat rukiin aseman ruokakulttuurissamme jatkossakin.

Hyvän maun lisäksi ruis tekee hyvää myös terveydelle. Perimätieto rukiin terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista on kulkenut suvuissamme jo pitkään  – ja viime vuosikymmenten tieteelliset tutkimustulokset ovatkin tukeneet käsitystä: ruis sisältää paljon hivenaineita, vitamiineja ja kuitua, auttaa painonhallinnassa ja sillä on myönteinen vaikutus verensokeri- ja insuliinitasapainoon.

Suomen lisäksi ruista viljellään muun muassa Venäjällä, Puolassa ja Saksassa. Koska ruis on viljelykasvina vaatimaton, se pärjää hyvin suomalaisessa karussakin ilmastossa. Rukiin kysyntä elintarviketeollisuudessa ylittää kotimaisen viljan tarjonnan, minkä vuoksi rukiin riittävyys leipomoiden käyttöön vaihtelee vuosittain. Myös rukiin viljelyala on kysyntään nähden pieni siitä huolimatta, että viljelyalaa kasvatetaan jatkuvasti.

Vaasan on vuoden 2017 alusta lähtien päättänyt leipoa kaikki Suomessa valmistamansa ruisleivät sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. Solmimalla viljelysopimuksia kotimaisten rukiinviljelijöiden kanssa Vaasan haluaa aktiivisesti tukea kotimaisen rukiin viljelyä ja elinvoimaista suomalaista maaseutua.